Askel kohti vauvavalmiimpaa kotia

12.11.2014

Tuossa tulikin taannoin todettua, ettei mitään ole tehty vauvaa varten valmiiksi. Edelleen meiltä puuttuu se sänky, minkä saa sivuvaunuksi o...

Tuossa tulikin taannoin todettua, ettei mitään ole tehty vauvaa varten valmiiksi. Edelleen meiltä puuttuu se sänky, minkä saa sivuvaunuksi oman sängyn viereen, sekä ainakin tuplarattaat. Siinä aikaisemmassa postauksessani päivittelin myös sitä, kuinka vauvanvaatteille ei ole edes tilaa täällä. 

Mutta nyt! Arvatkaapa vain! Sain kuin sainkin aikaiseksi tyhjätä kaappeja. Niin sitä taas naiivisti tuli ajateltua, että tuosta noin vaan pakkaan vähän noita vaatteita kaapista pois ja laitan uutta tilalle. Totuus oli kuitenkin, että haettuani pari pussillista vauvanvaatteita vintiltä ja leviteltyäni ne kaikki keittiön lattialle (ja ihasteltuani niitä tovin pari oktaavia korkeammalla äänellä), oltiin vasta päästy urakan pikkiriikkiseen alkuun. 

Koska tiedättekö mitä käy, kun antaa kaapinsiivousprojekille pikkusormen? No se vie koko järjen käden! Siivosin katsokaas samaan syssyyn oman vaatekaappinikin ja myös sellaiset parit epämääräiset hyllyt, joiden täytteenä on ollut jotain ja jotain aivan liian kauan. 



Projektin lopputuloksena oli 14 kertaa tullut hermoromahdus, mutta positiivisena asiana myös saman verran kasseja, pusseja ja nyssyköitä kierrätykseen, kirppikselle, vintille, lainasta palautukseen ja roskiin. Ah.

Paras osio oli kuitenkin se, että kun katselin niitä miljoonia pusseja urakan jälkeen ja olin ihan varma, että ne pönöttävät siinä seuraavat kaksi kuukautta, ja toisin silti kävi! Me olimme niin paljon kamalan reipas perhe, että samalla kun lähdimme ostamaan kaupasta vaahterasiirappia palkintopannareita varten, otimme valtaosan pusseista mukaan ja nakkasimme vintille menevät vintille ja kierrätykseen kuuluvat kierrätyslaatikoihin. Jouduimme oikein punnitsemaan kummalle annetaan, UFF:lle vai Pelastusarmeijalle, koska kummankin pöntöt bensa-aseman pihassa möllöttivät. Lopputulos oli puolet ja puolet, jos kiinnostaa. Tuskin. 

Projekti on toki vielä kesken. Tilaa on raivattu, mutta nyt pitää vielä pestä kaikki nuo vauvanvaatteet. Järkyttävä määrä hei niitäkin. Se tässä toisen lapsen saamisessa on kyllä kätevää, että mitään vaatetta tai varustetta ei kyllä tarvitse ostaa. Paitsi se sivuvaunusänky. Ja ne tuplarattaat.

Uskomatonta, mutta totta: kokonainen tyhjä hylly. Nevö foget.

Joka tapauksessa, kylläpä on taas parempi hengittää, kun kaappien sisältö ei muistuta paikkaa, mihin UFF:in pömpeli on juuri oksentanut sisältönsä. 

Ja kaapinovikin mahtuu muuten taas kiinni!


You Might Also Like

6 comments

  1. Oliko sulla ekankin lapsen kanssa sivuvaunusänky? Mulla ei ekoilla ollut ja nyt tälle kolmoselle hommasin siinä vaiheessa kun se oli 6kk ja yöimetykset muka väheni. Kattia kanssa, samaan aikaan muksu alkoi ryömiä ja sujuvasti se ryömii sieltä vaunustaan kainalooni unissaankin. Vaunun eduksi tosin on mainittava että siihen suuntaan vauvaa voi yöllä pukata pois kyljestä ilman pelkoa että se tipahtaa sängystä. Kaks ekaa vaunun puutteessa tipahtivatkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut! Esikoinen nukkui siinä samassa sängyssä johonkin sellaiseen liikkumisikään asti ihan (sitten oli pakko siirtää omaan tavalliseen pinnasänkyyn mun viereen, ku pelkäsin että tippuu muuten). Silloin meidän sänky oli kaappia vasten, jolloin sain pidettyä vauvan siinä mun ja kaapin välissä. Nyt tuo sänky on itse asiassa kokonaan eri huoneessa, eikä siellä oo mitään reunaa. Ja sit ku tuo esikoinen rynnistää ainaa vauhdilla yöllä tai aamuyöllä meidän väliin, niin ajattelin että sivuvaunusänky ois hyvä. Siellä vauva olisi omassa turvassa, mutta ihan mun vieressä ja silti pois esikoisen alta. Se malli mitä oon miettinyt, on just ekalle kuudelle kuukaudelle tarkoitettu, koska sit voi olla ettei siihen ees mahdu enää. Ja tarvittaessa siitä saa sen reunan tietty ylöskin. Niin ja renkaatkin siinä on, niin saan kärrättyä mihin vain. Esikoinenhan meillä nukkui pikkuvauvana kaikki päikkärinsäkin keittiössä, sellaisessa pikkusängyssä. Haha!

      Poista
    2. Noin mäkin kuvittelin että vauva olisi turvassa isommilta siellä sivuvaunussaan. Mut kummasti se on aina kyljessä kiinni :-) Isommille sanon sit välillä kun tulevat viereen että vaunussa on tilaa, sinne vaan.
      pinnasänkyyn näköjään vielä 5- tai 7-vuotiaskin vähän vinottain, kun eivät vauvana moisessa koskaan nukkuneet (siirtyivät vierestä 1-vuotiaina suoraan tavalliseen lastensänkyyn).

      Poista
  2. Ahh kaappien tyhjentämisestä syntyvä fiilis <3 Ihanan näköisiä vaatteita keittiön lattialla, varsinkin toi oranssi-ruskeakukkainen pipo! (Kai se on pipo? :D)

    En muista olenko kommentoinut aiemmin, hiukan harsopäinen olo ihan kaiken suhteen nyt, mutta sulla on aivan huippukiva blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiitos, se on tommonen myssy! Ostettiin se esikoiselle Tukholmasta ja se on sellainen kierrätyskankaasta tehty myssykkäinen. Aivan ihana. Toivottavasti on sopivan kokonen vauvalle sit kun on tolle hatulle sopivat kelit! Arvaappa muuten, joku sanoi mulle silloin, että en saa muka pukea sitä pojalle, koska kukat, ettei se saa traumoja! HAHA! Traumoja? Myssystä? En kestä...

      Kiitos paljon, kiva lukea kivaa palautetta! :)

      Poista
    2. Hahaa, lapsuuden kukkatraumat, mikäpä sen raskaampaa :D Mun poikalapsi on nukkunut kotiutumisestaan asti noin puolet öistä sellasessa vaaleenpuna-violetissa yöpuvussa. Veikkaan että toi sama joku-kommentoija näkisi vaatteen ihan erityisen traumaattisena, saahan se vaaleenpunanen väri imeytyä lapsen tajuntaan melkein puolet vuorokaudesta!!

      Poista

Hae