Yllätysvieraat = uhka

9.5.2018

Myönnän heti: En pidä yllätysvieraista. Se ei ole yhtä kuin että en tykkäisi vieraista, päin vastoin: rakastan vieraita. Tykkään kutsua ky...

Myönnän heti: En pidä yllätysvieraista.

Se ei ole yhtä kuin että en tykkäisi vieraista, päin vastoin: rakastan vieraita. Tykkään kutsua kylään, tehdä ruokaa ja kestitä ihmisiä. Mutta en vaan jotenkin kestä, että joku tulisi meille ilmoittamatta mitään ennen tuloaan. Pompsahtaisi täysin sopimattomaan hetkeen, yllättäen möllöttäisi ovemme takana.

Olen yrittänyt miettiä, mistä suhtautumiseni ilmoittamatta tulleisiin yllätysvieraisiin johtuu. Ehkä siinä on jokin rajojen rikkominen, kontrollin menetyksen tunne olla oikeutettu päättämään, koska meille voi lampsia ja koska ei?

Sellaiset vieraat, jotka ilmoittavat vaikka varttiakin ennen tulostaan on eri juttu. Silloin minulla on aikaa valmistautua esimerkiksi pukeutumalla ja ehkä joillain pienillä tarjottavillakin oikein.

Se, että ilmoittaa edes hetkeä ennen tulevansa, antaa minulle mahdollisuuden myös olla ottamatta vierasta vastaan, jos sellainen ei siihen hetkeen sovi. Yllätysvieras taas ikään kuin pakottaa sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaikkei juuri nyt haluaisi.



Maallahan tällaista yllätysvierailua kutsutaan ihan vaan vierailuksi. Siellä on aina tupa valmiina jollekin satunnaiselle kahvinhörppijälle.

Vierailukulttuuri on muuttunut nykyaikaistumisen myötä. Ennen vanhaan vierailu oli tärkeä tiedonvälityksen keino, nykyään tieto liikkuu ilman ihmisenkin liikkumista.

Noin puolet suomalaisista ei tutkimuksen mukaan pahastu yllätysvieraista, jos puhutaan satunnaisista yllätysvieraista. 12 prosenttia taas toivottaa yllätysvieraat aina tervetulleeksi.

Sellaista jäin miettimään, lasketaanko tässä yllätysvieraiksi juuri ne, jotka todella imestyvät ovelle ilmoittamatta, vain myös sellaiset muut suunnittelemattomat vierailut, joista huikataan nurkan takaa? Noh, oli miten oli, minä en kuulu tuohon 12 prosenttiin.

Podcast-ystäväni Asikaisen Maiju on joutunut vähän oppimaan yllättäviin vieraisiin ja Maijun kohdalla ne saattavat jopa tarkoittaa joskus oikeastikin hänelle täysin vieraita ihmisiä. Jotka tulevat esimerkiksi lainaamaan autoa. Jukalle taas yllätysvieraat on ihan ok, kunhan ne ei odota pääsevänsä sisälle.

Viikon jaksossa annan vinkkini yllätysvieraiden varalle ja keskustelemme Maijun ja Jukan kanssa kyläilukulttuurista ja -etiketistä ja Maiju ja Jukka antaa tietysti tuttuun tapaansa minun vikkien lisäksi omat vinkkinsä. Jukalla se on turvalukko.

Analysoin myös, mistä voisi johtua yllätysvierasvastaisuuteni. Ehkä siitä, että haluan olla valmistautunut kestitsemään. Tai pitää ns. kulissit kunnossa?

Jaksoon pääset klikkaamalla kuvaa tai alla olevasta linkistä:
Jaksoon pääset tästä: https://www.supla.fi/supla/3233528

Mitäs mieltä te olette yllätysvieraista? Uhka vai mahdollisuus?


You Might Also Like

1 comments

  1. UhkauhkaUHKA! Meille vieraat osuu yleensä pahimmoilleen jonkun hässäkän keskelle. Yksin kotona ja suihkussa, just kärähtänyt ruoka/leipomus, riidat...you name it. Monesti vielä monta hässäkkää/hommaa menossa samanaikaisesti. Ehkä pahin kuitenkin on, jos on juuri saanut omaa aikaa ja istuu sohvalla nauttimassa kirjan ja teekupin kanssa. Siihen, kun vieraat pamahtaa, niin on vaikea olla vieraanvarainen, niin itsekäs olen oman ajan ja rauhan suhteen!

    VastaaPoista

Hae