Kolmevuotias rimpuilija ja sen kyselyikä

8.4.2016

EIKÄ! Apua, Mamma rimpuilee täytti maanantaina kolme vuotta ja meitsi missasi tuon SUUREN juhlapäivän! Voi ei, voi ei, voi ei. Siitä huoli...

EIKÄ! Apua, Mamma rimpuilee täytti maanantaina kolme vuotta ja meitsi missasi tuon SUUREN juhlapäivän! Voi ei, voi ei, voi ei.

Siitä huolimatta haluaisin nyt juhlistaa tätä kolmevuotista taivaltani kiittämällä teitä kaikkia kanssarimpuilijoita yhteisestä matkastamme!

Täällä on yhdessä vaihdettu tukkavärit, itketty yksinäisiä hetkiä, siivottu kusisia keittoja kaapinovista, paruttu raskauspelkoja, ihmetelty itkevää vauvaa ja naurettu arkisekoilulle.

En voi tarpeeksi kiittää jokaista kommenttia, jokaista somejakoa, jokaista kanssaelämistä, yhdessä naureskelua ja jokaista omaa tarinaanne, jonka olette jakaneet kanssani. Kiitos teille kaikille siellä! Tätä on ollut hyvä tehdä ja teen jatkossakin.


Kuopus muuten juhlisti juuri kolmevuotista rimpuilutaivaltamme oppimalla kävelemään! Murisi tuossa karhukävelyasennossa hetken, nousi siitä horjuen seisomaan ja hevisauruksen lailla murahdellen otti jokaisella räyhähdyksellä askeleen.

Kaatui pian pepulleen, nousi seisomaan, kaatui naamalleen, itki hetken ja taas muristen nousi seisomaan ja otti askeleen. Toisti kuvion kymmenen kertaa ja ilmeisesti osaa nyt vähän kävellä. Murinan kera, haparoiden, kaatuillen, mutta osaa.

Hurraa!


Mutta palatakseni tuohon synttäriin!

Tässä kun on kirjoittanut blogia tämän kolme vuotta ja täällä kommentointikentässä jutustellut vain murto-osan kanssa (kiitos kaikille jutustelijoille vielä!), musta ois todella mielenkiintoista, jos sä jaksaisit kertoa myös itsestäsi!

Kuka sää oot, mistä sää tykkäät, minkä ikäinen olet, onko sulla lapsia, mitä teet, miten oot tänne löytänyt, mitkä sun haaveet on, mikä sun jalankoko on ja mikä sää oot noin yleensäkin ihmisiäs? Tai sitten ihan mitä vain, mitä sä haluat itsestäsi kertoa! Eikä esim. tarvi kertoa jalankokoa... Ellet välttist halua!

Olisi mahtava tietää teistäkin jotain! ♥

Nyt kuulkaa perjantaisiiderit auki ja kommentoimaan! Minä valvon täällä ja odotan!

You Might Also Like

93 comments

  1. Mä diggaan susta. Sun juttuille on tullut kyllä naurettua. Oon varma, että jos tunnettaisiin livenä, niin meillä hyymörinkykkä kykkisi. Lisäksi monta vuotta Turus asuneena annan aina lisäpisteitä sulle turkulaisuudesta. Niin ja mulla on neljä lasta. T. Neljän äiti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään olen siis ex-turkulainen. :(

      Poista
    2. Heeeei ihana neljän äiti! Sä oot kanssa jo jonkin aikaa viihtynyt messissä – kiitos siitä! <3 Voi mikä kamala kohtalo, että elämä sinut Turusta vei pois! ;) Mutta pääasia että Turku on sydämessäsi foeva!

      Poista
  2. Löysin sun blogiin kun kaveri oli tykännyt facesivustasi. ja siitä eteenpäin olen ollut fani. Olen 35-vee,valtion virkamies ja kolme alle kouluikäistä lasta. Yritän neuroottisesti tehdä lapsille aina itse ruuat ja sehän se meinaa olla stressi nro 1. Joo ja tein hernerouhe-leipäjuustopihvejä. Resepti oli älyttömän hyvä,varsinkin kastike jota voi soveltaa muihinkin ruokiin. Eihän meidän piltit sitä syöneet ja mieskin kaivoi kaapista sisäfilettä kun kuuli että meillä on kasvisruokapäivä. No,mulle ne maistuivat! Haaveena lottovoitto. Kiitos blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, hyvä kaveri, hyvä sinä! Fani, tsihihih! <3 Joo tuo ruuanlaitto on semmosta... sillon kivaa kun on aikaa, mutta kun ei tahdo olla, siitä saa hyvin irti stressiä! Mahtava että tykkäsit leipäjuustoista – siitä huolimatta, ettei perhe lämmennyt niille! Haha! Ja oi, lottovoitto – voiks kuvitella, mul on toi sama! :D

      Poista
  3. 29v oululainen oon. Kengänkoko 37... ;) Mies on, lapsia ei, eikä lemmikeitäkään. Tämmönen oman elämänsä kans rimpuileva nainen mää. Sun juttuja luen ja hihittelen niille. Välillä pakko miehelleki äänen lukia! Kiitos monista nauruista! Niitä edelleen täältä metästän. :D Ai niin, oon sun kaima myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, Oulu rules! Ja rimpulevat naiset kans! JA KAIMAT! <3 Ihanaa, että oot messissä ja voi ei – musta toi miehelle lukeminen on yks suurimmista kohteliaisuuksisat mitä voi olla! Niin hauskaa, kun jengi kertoo lukevansa miehilleenkin ääneen tätä, haha, niin hyvä!

      Poista
  4. Täällä on vakkarilukijaks varmaan reilu vuosi sitten ryhtynyt esikoisen odottaja. Lastenhoidon ammattilainen olen ollut silti jo 4,5 vuotta! Luettuani koirien omistamisen plussat ja miinukset -postauksen päädyimme hankkimaan mäyriksen pennun (siskon koirille kävi vahinko, hups!). Harjotteluvauva raskaanaollessa...olisinpa lukenut tarkemmin ne miinukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahahahaaahaha, menitte ja hommasitte silti! Mutta siis esikoinen tulossa? Onnea! Ja ihanaa, että olet löytänyt tänne! Mites tollee lastenhoidon ammattilaisena? Kuinka pahasti mennään täällä metsään, sun mielestä? :D

      Poista
    2. Kiitos! :) Hyvin näyttää sujuvan lasten kasvatus teillä päin, onnelliset ipanat ja vanhemmat on tärkeintä, tyylipisteitä on turha miettiä! :D

      Poista
  5. Täällä kans yks vanittaja, sun kirjoitukset on niin aitoudellaan ihastuttavia ja moniin kirjoittamiisi juttuihin on helppo samaistua. Blogiin löysin kun yhteinen tuttu (meidän hääkuvaajamme) oli käynyt jotakin jakoa Facebookissa kommentoimassa. Keep up the good work, minä jatkan seurailua! :-) terv turkulaane 4kk ikäisen vauvelin opiskelijaäiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, vanittaja! Kiitos paljon! Aitoja pyritään olemaan – ihan kaikkine puolineni! Hah!

      Oi, oi, mä ehkä arvaan sit kuka teidän kuvaaja on ollut! :) Mahtavaa kun seurailet, minä teen parhaani, että homma pysyy hyvänä jatkossakin! Jes!

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Satsu, ikä ei muistu mieleen (syntyny -82 laske ite), kahden lapsen kieroon kasvattaja. On mulla mieskin ja kaksi järjettömän hölmöä ja isoa koiraa, joille lähinnä tiuskin (kaikille kolmelle siis). Välillä meinaa mennä blogien seuraaminen stalkkaamiseks, luultavasti tännekin olen alun alkaen löytänyt seuraamalla jotain puolituttua vähän liian intensiivisesti. Joskus hairahdun luulemaan olevani yksi teistä (bloggari bloggareitten seurassa). Oikeessa elämässä en kyllä kestä turkulaisten puhetapaa. P.s. Unikoulu menossa, siksi sekavuuteni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nosiis säähän oot saman ikänen ku mää eli 43, eiku 25, emminä muista... 29? Ja määki tiuskin kaikille kolmelle, joskus ihan viidelle. Mää väittäisin, että et oo vaa tavannu just sitä oikeesta turkulaista, koska kun sen oikeen tapaa, ei voi olla rakastumatta sen puhetapaan. Uskoisin. Mahtavaa kun seuraat (turkulaisuudestani huolimatta) ja ihanaa kun jaksan aina kommentoida! <3

      Poista
  8. Täällä 38-vuotias turkulainen yhden lapsen äiti. Sun jutut on vaan niin parhaita! Blogia oon seurannut pari vuotta ja tunnut niin tutulle, että oon meinannut moikata sua kaupungilla mut sit muistin, ettei me tunnetakaan ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, lisää turkulaisia! Kiitos, vitsi että on kiva kuulla! <3 Ja hei, MOIKKAA IHMEESSÄ! Ois niin kiva! Joo!

      Poista
  9. Vähänkö oot ihana! Jos on ihan shaibbispäivä takana ja puoltoistavee TAAS jossain kirotussa lenssussa, on kyllä muikeeta lueskella uusia (ja vanhoja) postauksia. Oon blogi-noviisi ja jotenkin onnistuin het' löytämään helmen. Kiitos! Nimim. Koko 36 Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kiitos! Kivasti sanottu, tuli hyvä mieli! Koko 36, haha, jes!

      Poista
  10. Hei.
    Täällä 28 -vuotias Lappeenrannassa vaikuttava yhden, miltei kaksi vuotiaan taaperoneidin äiti.
    Yhtä, ellei enemmänkin rimpuileva äiti, joka päivä kasvatusvirheitä tekevä ja aina siitä syyllisyyttä tunteva äiti.
    Blogisi on ihanaa luettavaa, antaa luvan höllentää omaakin otetta siitä mukaperfectosta :)
    Lukenut blogiasi varmaan puolet sen olemassa olosta.
    Toinen kakkaa hokeva perheenjäsen tulossa elokuussa.

    Kengännumero kengästä riippuen 39 jatai 40. Lempiruokana maksakastike, jota nyt ei sattuneista syistä voi nauttia.
    Jatka kiitos samaan kakkamalliin. Oot helmi ♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kivaa, Lappeenrantakin edustettuna! Kiitos mieltä lämmittävästä kommentista! Ihanaa, jos pystyy omalla sekoilulla jeesaamaan muitakin! Äidit on mestarisyyllistyjiä ja kaikenlainen höllääminen on ihan hyväksi! Kiitos kun oot messissä ja oi ihanaa, lisää vauvoja! Onnea! <3 Ite oot helmi!

      Poista
  11. Hei.
    Täällä 28 -vuotias Lappeenrannassa vaikuttava yhden, miltei kaksi vuotiaan taaperoneidin äiti.
    Yhtä, ellei enemmänkin rimpuileva äiti, joka päivä kasvatusvirheitä tekevä ja aina siitä syyllisyyttä tunteva äiti.
    Blogisi on ihanaa luettavaa, antaa luvan höllentää omaakin otetta siitä mukaperfectosta :)
    Lukenut blogiasi varmaan puolet sen olemassa olosta.
    Toinen kakkaa hokeva perheenjäsen tulossa elokuussa.

    Kengännumero kengästä riippuen 39 jatai 40. Lempiruokana maksakastike, jota nyt ei sattuneista syistä voi nauttia.
    Jatka kiitos samaan kakkamalliin. Oot helmi ♡♡

    VastaaPoista
  12. Moi! Täällä terveisiä Lapista asti! Sun blogin löysin sattumalta googletettuani jotaki n.vuosi sitten. Siitä saakka lueskellut ja naureskellut sun jutuille :) oon 26vee, pian 2vee pojan äiti. Toinen lapsukainen on syntymässä 2kk päästä vauhdittamaan meijän arkea lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, Lappikin mestoilla, jes! Upeeta, että tykkään ja olipa hyvä Google, kun toi sut tänne! :) Ja onnea tulevasta perheenlisäyksestä! <3

      Poista
  13. Ihana olet, onnea 3 veelle! Multa kans plussaa turkulaisuudesta ja aitoudesta, mä en jaksa oikein semmoisia elziinallakuvassabodymerkkiäblugbögjamunkynnetlaittoimadamepffts-blogeja lukea. Sun jutuissa on jotain ideaakin. Kahden lapsen 30+ äiti olen, lapset iältään 1-3 v. Haaveilen päivästä, jolloin voisin maata nurmikolla puun alla ja lukea kirjaa, ottaa nokoset ja syödä mitä sattuu mieli tekemään. Yksin!! Kengän koko on 36-37 riippuen kengästä. Yleensä noi 36 kengät puristaa. Jostain syystä niitä silti ostan. Pari kertaa olen jopa kommentoinut aiemminkin, mitä en ikinä tee muissa blogeissa. Nimettömänä toki, en mä nyt ihan villiksi heittäydy. - Hipsuliini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana!! <3 Jes, ja turkulaisten laariin tippuu, hyvä jes! :D MÄÄKIN haaveilen tommosesta! Oi, tulispa kesä. Ja vähän omaa-aikaa! Sulla on muuten se täydellinen jalankoko! Eiks kolmekuus oo just se kenkä, mikä laitetaan kuviin ja näyteikkunaan ja Carrie Bradshawlle jne! Että onnea vaa siitä! Mulla on 39! :D Kiitos kun kommentoit! Nyt rohkeesti vaan jatkossakin! Haha!

      Poista
  14. Onnea blogille! Täällä yks arjen sankari 2,5v pojan äiti, asun Itävallassa ja olen seurannut rimpuilua ehkä vajaan vuoden. En oo tainnut koskaan kommentoida, mutta oon sitäkin uskollisempi lukija ja instastalkkaaja, nyt on siis hyvä hetki sanoa moi! oon aika kyllästynyt monien blogien kiiltokuvapintaan ja kukka/kynttiläasetelmiin, sä olet virkistävä poikkeus (pissa/kakkajutut nyt vaan toimii aina, välillä joku kiva resepti kehiin jne) jatka samaan malliin, mä huutelen sit taas ens synttärinä täältä taas viimestään! t. Maiahii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oi, ensin Lappeenranta, sitten lappi ja nyt oikein Itävalta! Vähänkö oon cosmopoliitti! :D No nyt on kyllä jo hyvä sanoo moi – moi! Kiva kun jaksoit kommentoida! Ja mahtavaa, että kakkajutut toimii. Välillä mietin, että mitähän jengi näistäki kelaa, mutta vissiin tykkää... ainakin osa! :D Kiitti vielä kun oo messissä! <3

      Poista
  15. Täällä yksi innokas lukija ja snäppien seuraaja Helsingistä. Rimpuilen itse arjessa yhden 2,5v äitinä, koiraneidin emäntänä ja valokuvaajan puolisona. Rimpuiluun on syksyllä liittymässä mukaan toinenkin tenava näillä näkymin. Löysin blogiin reilu vuosi sitten sinun muihin seuraamiini blogeihin jättämien kommenttien perusteella. Usein ällistelin kommenttien fiksuutta ja hauskuutta ja sitten tajusin, että hei tällä tyypillähän on omakin tontti. Siitä asti oon naureskellu sun jutuille ja ihastellut sun tapaa kuvata arjen epätoivosia hetkiä huumorin kautta. Keventää myös oma suhtautumista lapsiperhekaaokseen. Olen myöskin varma, että ollaan jotain sielun siskoja, niin usein huomaan nyökytteleväni sun jutuille "juuri näin, juuri näin". Ja se tärkein tieto: kenhän koko 38-39.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, snäpitkin hallussa, hienoa! Ja vielä valokuvaajavaimokollega, hyvä! Kiiiiitos, ai mä oon kuulostanu jossain fiksulta? Erikoista! :D Hahaha! Ihanaa, kun viihdyt ja tosi kiva kuulla, että näistä rimpuiluista on tyypeille myös hölläysapua omassa arjessa. Tosi jees, ei vois parempaa toivoa! Oh, ja sielun siskot! <3 Ja kiitos myös kengänkoosta! Haha!

      Poista
  16. Onnea mamma 3v!
    Löysin blogisi kun joku kaverinkumminkaimankoiranulkoiluttajanserkunvelipuoli oli jakanut jonkun postauksen facessa. Koukkuun jäin :D Tykkään ihan kamalasti sun tavasta kirjoittaa, ja meillä on ilmeisesti aika samanlainen huumorintaju( tai mun tapauksessa huumirintajuttomuus). Toivottavasti rimpuilet vielä pitkään <3
    Mulla itselläni on neljä lasta ja viides toiveissa <3 Sinun ansiosta linssikeitosta tuli mun ykköslemppariruoka, joudun syömään koko kattilallisen itse (lapsiin ja mieheen ei jostain syystä uponnut, kummaa porukkaa...), mutta sehän ei mua haittaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Jenni! Jeah, hyvä kaverinkumminkaimankoiranulkoiluttajanserkunvelipuoli ku sillai oli jakanu ja hyvä, kun tulit ja löysin! Kiitos paljon! Tosi kiva kuulla, että uppoo! Ja huumorintajua se on huumorintajuttomuuskin! :D Oi, ja neljä lasta! Vau! Siellä sitä rimpuilua sitte riittänee! Kiitos kun seurailet ja anna vaan jatkossakin mennä koko kattilallinen yksin! Haha!

      Poista
  17. Kolkytjotain yksivuotiaan typsyn äiti, tammikuinen meilläkin. Lisäksi täältä löytyy yksi kappale italian vinttikoiria, joka vallan ihastuttavasti aina säännöllisen epäsäännöllisesti muistaa meitä yllätyspökäleellä. Joulukakkablogausta lukiessa tuli suorastaan kotoinen olo :D. Vasta vähän aikaa sitten tänne löysin tieni mutta heti jäin vakkarilukijaksi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. UI UI, italiaano sielläkin! Ne on kyllä... kröhöm, luonnikkaita koiria. Ihania, mutta... niin luonnikkaita. Tiedät varmasti ;) Mahtavaa kun löysit ja vielä mahtavampaa, että jäit! Kakkajuttuja jatkossakin! <3

      Poista
  18. Heippa rimpuilija, Rovaniemellä ollaan kuulolla. Mie 33 vee, 2 läppiä ja hellu. Lempiruoka: karkki, lempiravintola: Makuuni. Löysin blogiin etsiessäni tietoa halkiovauvasta ja tänne jäin. Puolitoistavuotta melko aktiivisesti lukenut ja erinomaisesti viihtynyt. Kiitos hauskasta ja rehellisestä blogista! -E-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa E! Jee, Rovaniemi! Mun äiti on sieltä! Eli ollaan ehkä melkein sukua! Hahha! Hei munki lempiruoka on karkki! Tai oikeestaan mikä vaan syötävä, jota ei pitäs kamalasti syödä! Se on myös mun upean kroppani salaisuus! Kiva kun löysit tänne ja kiitos ihanasta palutteesta! Keeping it real, kuten meillä Yhdysvalloissa sanotaan!

      Poista
  19. Tota noin, oon 56v. joten mun lapset on lähempänä sun - ja ilmeisesti myös sun kaikkien muiden lukijoiden?! - kuin sun lasten ikää. Sun juttujen lukeminen toimii kuin mielialalääke: ne on nimittäin hauskoja, toisin kuin mun elämä :) Ja ps. jos tuo mun ikä on hiukan isoissa lukemissa, niin avaudunpa nyt sitten vielä siitä kengän koostakin:se on 43.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaha! Mukaan mahtuu kaiken ikäisiä ja kengänkokoisia! Varsinki tommoset särmänoloset tyypit, kuten sä! Jes, ihanaa! <3 Kiitos!

      Poista
  20. Moronnääs! Täällä huutelee 25-vuotias, kohta seitsemän viikkoa sitten (hui) esikoisensa synnyttänyt tamperelainen, tosin nykyisin asumme tässä Mansen kupeessa Nokialla. Löysin blogiisi parisen vuotta sitten, huumorisi kolahti heti. Vedet silmissä olen jutuillesi nauranut moneen kertaan. (Erityisesti Joulukakka-postaukset ovat lämmittäneet mieltä... Itselläni oli lapsuusaikana koira joka väänsi joka jouluaatto "Samu-sirkan joulutervehdyksen" jääkaapin eteen.) En muista tarkkaan mitä kautta tänne päädyin, mutta silloin tuota esikoista yritimme saada alulle ja varmaan vauvakuumepäissäni tännekin sitten surffailin. Ja kyllä kannatti :) Usein tulee kyllä samaistuttua juttuihisi.

    Isot onnittelut kolmevuotiaalle blogille, ja tytölle kevelemäänoppimisen johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MOROONNÄÄS! Hyvä, saatiin yks tamperelainenkin linjoille! Jos en ois turkulaine, oisin tamperelaine. Tai helsinkiläine. Mut siinä ne. Oulu ehkä. Tukholma. Mut ehottomasti joku niistä. Hahahaha, Samu-sirkan joulutervehdys, aaargh. Mikä niitä eläimiä vaivaa? Ja just ku kirjoitin muuten tuon "vaivaa", niin kirjoitin eka vauvaa. Mut siis onnea vauvasta! <3 Ihanat vauvat! Toivottavasti teillä on kaikki hyvin ja äiti jaksaa ja kaikkea! Kiitos kun seuraat ja ihania vauvantuoksuisia hetkiä sinne! Myös muun kuin kakan! <3

      Poista
  21. Hei Ihanainen! Täällä koht 30v kahden pienokaisen äiti hihittelee sun jutuille :) Löysin sun blogin esikoisen syntymän jälkeen vajaat pari vuotta sitten, liekkö samaistuin tuohon rimpuilevaan mammaan jo nimenä niin että koukkuun jäin! Sun juttujasi olen miehellekin ääneen lueskellut välillä ja palaan tänne aina lueskelemaan mitä sulle ja teille kuuluu, vertaistukea (ja etenkin naurua) arkeen! Kiitos sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei toinen moinen! Kiitos! Ja tosi hyvä kuulla, että nimikin on kolahdellut! Sitä kun mietin aina välillä, että oiskoha pitäny joku vähä parempi sillon hätäpäissään valita! :D Ja ah, miehilleen lukijat – te ootte mun lemppareita! <3 Haha! Kiitos itsellesi kun seuraat ja toivottavasti viihdyt jatkossakin!

      Poista
  22. Täällä 19-vuotias lukija, ei lapsia,ei koiria. Löysin sut alunperin instagramista pari (?) vuotta sitten ja rakastuin sun aitoon tyyliin kirjottaa. Oot niin mahtavan rehellinen ja saat arkisistakin asioista esiin humoristiset puolet. Oon ite niin kyllästyny niihe miljoonaan perinteiseen äitiblogiin, missä kaikki on aina ihanaa eikä kukaan siivoa kakkaa lattialankkujen välistä. Sulla on persoonallinen tyyli kirjottaa ja oot ihan mahtava ja aion ehdottomasti seurata jatkossakin. Niin ja ollaan poikaystävän kanssa jo valittu Jere meidän hääkuvaajaks, sitten joskus. Upeita kuvia, enkä ois koskaan törmänny ilmam sun blogia. Oot paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, niin siistiä! Niinku että nuoretkin tykkäävät! <3 Hahhaaha, tämä: "...missä kaikki on aina ihanaa eikä kukaan siivoa kakkaa lattialankkujen välistä" – jes, kiitos! Parasta! Ja hienoa, että ootte valinneet Jeren! Se on kyl paras! Vaikka vähän puolueellinen olenkin! ;)

      Poista
  23. Mä aloin lukemaan sun blogia, koska sulla on saman ikäinen poika kun mulla ja meidän poika on myös pelannut kotona siivilä päässä lätkää, ennenkuin sai joulupukilta oikean jääkiekkokypärän. Hienoa oli myös seurata sun raskaus aikaa, kun oma maha kasvoi samaa tahtia. Tammikuussa tuli meille myös tyttö. Olen samaistunut niin moneen tilanteeseen lasten kanssa, etten muista kaikkia! On kiva nähdä, että joku muukin kokee näitä asioita ja vaivautuu ne vielä jakamaan. Huumoria unohtamatta.
    Nykyään kaikki mitä kerron itsestäni liittyy lapsiin. Jalan koko on 40, ennen raskautta 39.
    Tähän myös lisään, että melkein aloin itkemään, kerroit millaista on olla yrittäjän vaimo. Niin totta!
    Koska aiot itse palata töihin? Mä palaan elokuussa.
    Eemeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Hahaa, siiviläpäälätkäilijät! Meidänkin lätkäpätkä sai sitten joululahjaksi (vai synttäri? Emmää muista) kunnon kypärän! Oi ja samanikäiset tytötkin! Ihanaa, kuulla että samaistumista on ja että huumori puree! Kiitos! <3 Mä oon muistaakseni luvannut ens vuonna mennä! :D (Nii ja yrittäjän vaimous... nevöfoget! :D )

      Poista
  24. Kahden pikkupojan äiti -82, ex-Kaarina, ex-Espoo, nyk. Raisio. Paluumuuttaja hoitovapaalla/"äiti ei käy töissä, koska Helsinkiin on niin pitkä matka". :)

    Löysin Snapchatin joskus alkutalvesta ja olit ekoja, joita seurasin. Sun snäpit on edelleen niitä ihan parhaimpia, kiitos kun jaksat niitä niin huolella (s)näpsiä! Sieltä sitten valuin seuraamaan instaan ja facebookiin ja blogiin. Nykyään saatan miehellenikin kertoa casuaalisti kaikkea, että "pitäis olla @mammarimpuileen koirat siivoomassa toi lattia". Varsinkin riisit. Nauran vieläkin sille "pitääx sun aina" snäpille. :D Oon kerran nähny sut livenä, mut en silloin kehdannu tulla ylistämään sun snäppejä. Mut ylistän nyt sit täällä! Niinku partiossa sanotaan: hyvä, kiva, bra - antaa tulla lisää vaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OOH, jes! Snäppitoveri siellä! Mahtavaa kanssaeloa! Kiitos! Ja oisit vaa rohkeesti tullut! Ihan hyvin voi tulla moikkaa ja juttelee! <3

      Poista
  25. Hurraa ja onnea kolmen vuoden rimpuilu-urasta sekä ensiaskelista! <3 Tää on mun lempiblogeja, osaat kirjoittaa ja vieläpä hauskasti, samaistuttavasti ja koukuttavasti! Olen lukenut juttujasi ainakin varmaan pari vuotta.

    Mä olen siis Elina, 27-vuotta, kahden lapsen äiti. Viime marraskuussa pakattiin ekstempore meidän perhe lentokoneeseen ja muutettiin Amerikkaan ja täällä mä nyt Etelä-Carolinassa parhaani yritän kotirouvailla ja harrastuksena bloggailen tällä hetkellä.

    Terkkuja siis täältä ja ihanaa kevättä!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Elina! Ja HUHHUH; nyt on jo lapin lisäksi Itävalta JA Etelä-Carolina edustettuna! AMERIIKAN VALLOITUS ON ALKANUT! Hahahahh! Kiitos kun kommentoit ja kiva kun seurailet! Ihanaa kevättä sinnekin! <3

      Poista
  26. Hellou! Oon 21v tyttö pääkaupunkiseudulta. Löysin sun blogin ehkä kolme päivää sitte ja oon ihan koukussa!! Kiitos ihanasta blogista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, upeeta, että löysit! Tervetuloa!! Kiitos itsellesi! <3

      Poista
  27. Eiii mä kirjoitin ja viilasin niin hienon ja blogiasi ylistävän kommentin mutta se ei näy täällä :( onnistuin ilmeisesti tässä muka niin tehokkaana äitinä multitaskingin ohessa lähettämään sen joko bittiavaruuteen tai ehkä sähköpostiisi (??)... long story short, jatka samaan malliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOI EI! Mihin se katosi, yyh! Mutta kiitos ajatuksesta ja kiitos kun jaksoit toistamiseen kommentoida! Jatketaan samaan malliin! <3

      Poista
    2. Hahaa löytyi! Jostain mystisestä google+ palvelusta??
      len 27v kahden lapsen äiti Espoosta. Esikoispoika syntyi 10/13 ja varmaankin häntä odottaessa löysin tänne blogiisi kun tulevana äitinä etsin kuumeisena vertaistukea blogeista pienen vauvan kanssa elämisestä. Kovinkaan monella kaverillani ei tuolloin vielä/ennää ollut pieniä lapsia. Omaan selvästi saman tyylisen huumorintajun kun sinä kun kerta toisensa jälkeen jaksan nauraa moooonille kirjoittamillesi jutuille (joulucacca, best of the best!! Niin ja se paras kirjoitus elämänviisauksista, niille nauroin mieheni kanssa pitkään!!). Kirjoituksesi ovat monesti mukavaa piristettä harmaan arjen keskelle ja toimii hyvänä muistutuksena itselleni siitä, että ei se elämän aina tarvitse olla niin myrtsiä ja vakavaa vaikka vähän väsyttää. Omaat myös hienon taidon nauraa itsellesi ja omille kömmähdyksillesi. Pyrin myös itse tekemään näin ja välillä se on vaan ollut pakollinen juttu kun tilanne on ollut niin koominen :D Niin kun kuopustyttöni syntyi 10/15 (2v ja 5pv ikäero, aika hyvin!) koen voivani samaistua kirjoituksiisi aina vaan paremmin! Jatka samaan malliin :)

      Poista
  28. Mä en suostu puhumaan iästä koska olen aallon pohjalla ja syvässä ikäkriisissä sen suhteen, että musta on tullut äitini, ja teini esikoistyttäreni on se kuuluisa omaan nilkkaan.

    Mutta ostin just kengät joiden koko oli 40 ja 2/3. Ei niinkuin puol, vaan kakskolmasosaa.

    Lapsia on neljä, töitä kolmessa vuorossa, ruuhkavuoden ilmentymä, voisin olla Pandana vaikka Korkeasaaressa. Mutta sitten taas sellaisessa ihanassa vaiheessa lasten kasvun suhteen, jossa voi uppoutua sohvaan, patistaa lapsen koiran kanssa lenkille ja katsoa Frendejä ja todeta että kyllä Rachelin tukka on edelleen to die for.

    Tätä blogia olen lukenut jo tovin, rakastan hyvää tekstiä, kielellisiä koukkuja, lyhyttä ja ytimekästä huumorinpläjäystä. Vähän nihkeä kommentoija olen, mutta täällä roikutaan.

    Ja joo, oon Turussakin joskus käynyt (pisteitä?).
    Sus-anna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, Sus-anna! Sä oot niin huippukommentoija kans, et huhhuh! Mul on kans yhet kakskolmasosaa-kengät. Ne on vähä pienet, ois pitänyt olla se kokopuolikas vaa. Oih, kielellisiä koukkuja – kiitos! <3

      Poista
  29. Jee, onnea kolmevuotiaalle! Ja ennen kaikkea onnea kuopukselle hienosta virstanpylväästä <3
    Täällä yksi, joka on seurannut blogia säännöllisen epäsäännöllisesti vissiin parisen vuotta, tai kun tämä aika livahtaa niin nopeasti, niin voi olla, että jopa suht alusta asti :)

    Mulla 3- ja 2-vuotiaat monsteri-kullannuput kotona ;) Ja kirjoitan meidän kuulumisia myös blogiin ( http://ainalahellani.blogspot.fi ), tervetuloa visiitille!!! En osaa päättää, kirjoittaisinko perhe-elämäsekoilusta, reissutyöstä, vaiko rakkaimmasta harrastuksesta, eli valokuvauksesta, joten oon yrittänyt yhdistää niitä :D

    Tykkään sun tyylistä ja luonnollisesti uberhauskoista jutuista (plus tietty ruokavinkeistä), keep up the good work! :)
    Tsemppistä arkeen <3

    PS. Kengänkoko 37 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ja varsinkin kengänkossta Hahah, te ootte niin ihanan urpoja kaikki! <3 Kirjoitat kaikesta vaan! Suloisessa sotkussa, just niinku ne näppikselle valuu – se on just parasta! Pitää tulla vierailee!

      Poista
  30. Täällä 36v. kahden alakoululaispojan äiti Kaarinasta. Kuulin sun blogista toiselta futisäidiltä kentän laidalla, kun höpöttelin eräistä Jeren kuvauksista ehkä joskus 1,5 vuotta sitten. :)
    Seuraan facessa, blogissa, instassa ja snäpissä, ja rimpuilen tahollani. Teidän monet vaiheet on meiliä jo taaksejäänyttä elämää, mutta sen verran tuoreessa muistissa, että niihin on helppo samaistua ja nauraa itsensä kipeäksi.
    Sun tekstit on parhaita, nokkelia, sujuvia ja osuu mun nauruhermoon täydellisesti. Ja tunnustaudun myös miehelle lukijaksi, kun jaettu ilo on paras ilo. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, mahtavaa! Jotain yhteisiä tuttuja siis! Mahtavaa, että oota ottanu kans haltuun kaikki somet! Jes! Ja kiitos, on niin ihana kuulla, että kirjoitustyyli uppoo! Hahahah, miehilleenlukijat on niin parasta! Pitäs ehkä perustaa oma ry! :D

      Poista
  31. Pakko ilmoittautua faniksi, jotta saat tietää, ettei faniheimosi ole täysin homogeeninen. Olen seitsemänkymppinen,muksut keski-ikäisiä, en erityisemmin välitä koiristakaan, kengännumero kasvaa koko ajan, eli jos elää saa "ni täl menol mää vissin jouru käymä kääntymäs Turu toril".(Valmistaudu siis henkisesti kanootteihin jaloissasi, kun lähtölaskenta alkaa.) No mikä meitä sitten yhdistää? Minä haluaisin olla sinunlaisesi nuori, jos olisin sitä tässä ajassa - sopivasti kreisi ja cool kutsumusäiti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OI LISSE! Ihanaa! Mulla meinas tulla itku! Ihanaa, kiitos kauniista sanoistasi! "Sopivasti kreisi ja cool kutsumusäiti" Oh, kiitos! Ja määki haluaisin olla seitsemänkymppisenä tommone khuul ku sä! <3

      Poista
  32. En muista enää, mitä kautta tänne löysin, mutta jostain viime syksyn paikkeilta olet päiviäni piristänyt. Oon kolmekymppinen, töihin ikävöivä kotiäiti-ihminen Vantaalta. Poikaset syntyneet tammikuissa 2014 ja 2016. Oon laiska kommentoimaan, mutta ahmatti lukemaan. Yleisen härväyksen lisäksi oon nauttinut ruokajutuista, haluisin opetella tekee enemmän kasvisruokia, ni vinkit on olleet arvokkaita. Paneroidusta leipäjuustosta tuli mun suosikki, vaikka ekalla kokkauskerralla tihrustinkin itkua hormonipäissäni, kun olin (vain omasta mielestäni toim. huom.) paistanut juustot ihan kumisiksi. Myös koira(nkakka)jutut on mun suosikkeja, samaistumispintaa löytyy, vaikka me luovutettiinkin oma koiruutemme vanhempien eläkepäiviä piristämään. Viime syksyisellä Turun reissulla bongasin sut luullakseni ravintolassa ja miehelle ihan tohkeissani selitin, et toi on yks bloggaaja. Hän ei ihan tajunnut asian tärkeyttä. Ehkä seuraavalla kerralla uskallan tulla juttelemaankin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Maria! Pääasia, että löysit! Ja ei se haittaa, vaikkei ehtis kommentoimaan, kuha (tähän kuhameemi) lukee ja on messis! Voi ei, itkuiset leipäjuustot! Mut ehkä se toi hyvän suolan niille, kuitenkin? ;) Ai bongasit! Eikä mies ymmärtänyt, höh! Haha! Oisit tullu vaa moikkaa! <3

      Poista
  33. Heip! Täällä hihittelee 30 ja vähän plus marraskuisen 2014 typyn äiti Satakunnasta (ja hei, mäkin oon parin vuoden ajan ollut turkulainen: Turku on muuten edellisistä asuinpaikoistani se, jonne silloin tällöin kaipaan takaisin!). Miehen vaimo ja kahden husky -koiran...ööö.. emo? Löysin tänne joskus raskausaikana etsiessäni mammahenkistä luettavaa ja oumaigaad että olen tyrskinyt näitä sun juttuja, useimmiten mahdollisimman epäsopivissa paikoissa.

    Sä oot todellinen arjen sankari, kiitos kun ilostutat meitä jutuillasi :) Onnea sekä kolmivuotiaalle että hevisaurukselle <3 meillä mennään tällä hetkellä aerodynaamisesti kädet selän takana (sillai vähän kuin viitta liehuisi perässä, juu nou) ja juostaan ääntä nopeammin kohti sitä mitä just kiellettiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moroooo! Sä oot kans ollu pitkään messissä – ihanaa! Ja Turku, nevöfoget! <3 Jes, hianoo kuulla, että oot tyrskiny – se on tarkoituskin! :D
      Oi arjen sankari... kiitos! <3 Ja apua juoksutyyliä. Tsemppiä arkeen! :)

      Poista
  34. Harvoin kommentoin blogeja vaikka ahkerasti luenkin. Sun blogi oma suosikki. Kiitos siitä! Sulla on positiivinen asenne äitiyteen, toisin kuin usein itsellä. Mun lapset (8kk & 2,5v) on ihania mut välillä tää kotona kökkiminen pännii. Yritän aina ottaa sun asenteesta mallia. Itse siis 30v ja Kuopiosta. Ihana kun jaksat kirjoittaa ja piristää näin monien päivää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kiitos! Kiva olla suosikki! :) Kotona oleminen tökkii varmasti kaikille ajoittain, eikä se mitään haittaa! Mä huomaan, että jos en moneen päivään lähe kunnolla mihinkään, tai nää ketään kavereita, tai tee jotain konkreettista (siis muualla ku kotona), mulla tulee ihan järkky ärsytysväsymys himassa. Sit on vaan parempi poiketa kaverille kahville tai tehdä jotain Vaikka sitten yksin jossain. Kiitos kun oot messissä ja tsemppiä arkeen! <3

      Poista
  35. Heippa! Mä oon Reetta ja löysin blogiisi niihin aikoihin kun kuopuksenne oli syntynyt. Päädyin tänne Facebookin kautta kun yhteinen kaverimme oli tykännyt sun jutuista! Ja sit määkin tykkäsin.

    Meillä on 1v9kk ikäinen poika ja asutaan Kaarinassa. Me mennään kesällä naimisiin ja sun blogin kautta löysin valokuvaajankin meidän häihin ;) Miehes oli varattu mut sen kaveri pääsee! Jes!

    Ihanaa kevättä! ;) t. Reetta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Reetta! Kiitos, ihanaa kun tykkäät! <3 <3 <3 Oi ja kesähäät, onnea! Ja kiva et löyty kuvaaja! ;)

      Poista
  36. Onnea kyselyikäiselle rimpuilijalle! (Meinasin ekaks kirjoittaa ripuli...) Oot ihanan ilmeikäs tekstin tuottaja ja näitä on ollut iloa lukea. Eikä edes pysty laskemaan miten monet naurut on tullut naurettua; sun lukijat on taatusti pitkäikäisiä, jos kerran nauru pidentää ikää!

    Kanssaturkulainen täällä joo, melkein naapuri vissiinkin - tai ainakin olet Instan perusteella pyörinyt viime aikoina täällä meidän nurkilla. Miehesi kuvasi meidän häät reipas pari vuotta sitten, mutta rimpuiluun tutustuin tarkemmin vasta joskus -14 kesällä, kun oltiin samaan aikaan raskaana. Lapsia siis yksi, meidän likoillehan tuli sit lopulta se about viikko ikäeroa. :) Mitäs muuta, hmm. Oon aika hurahtanut vaunujuttuihin tällä hetkellä, hulluudeksikin sitä voisi kai kutsua. Syytän insinööriyttäni, hifistellä pitää aina jossain ja just nyt se on rattaat. No, ainakin tulee lenkkeiltyä nyt kun vihdoin löytyi sellaiset joita työntelee ihan ilokseen - jopa sateella. Toivottavasti vaan ipana suostuu istumaan pitkään kyydissä... Lenkkeily on varsin tervetullutta vaihtelua herkkujen mättämiseen, jälkimmäisestä kun tuppaa tulemaan huonompi olo kuin ensin mainitusta. Oli vähän väsyttävä vauvavuosi, joten suklaata on mennyt..! Monta kertaa on ollut mielessä joku sun postaus, jossa muistutit että "tämä on vain vaihe", ja kas niinhän se oli. Nykyään lapsi nukkuu useimmiten läpi yön, harmi vain etten ole vielä oppinut itse menemään ajoissa nukkumaan. :P Kengän koosta en avaudu muuta kuin sen verran, että hippasen ketuttaa uusia kenkäarsenaalia kun jalka meni kasvamaan puoli numeroa raskauden myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, kivasti sanottu, kiitos! Ja kiitos kommentista! Kiva kuulla kuulumisia!
      Oho, vaunuhulluttelijaa! Kyllä aina johonkin on hyvä olla hurahtaneena! Haha! Voitko vielä kertoa, että miten meki saatais toi tyttö nukkumaan kokonaisia öitä? Ei oo näkyny vielä... äääh... Ja krooh. :D

      Poista
  37. Ihania kommentteja oot saanut. Ihan ansaitusti toki. :)

    Täällä lueskelee ja usein nauruhermojaan kutkuttelee Sylvia. 3: n lapsen äiti (hirrween kätewä tehdä ne muuten viiden vuoden välein niin säilyy tatsi ja saa vaihtaa kuriksia pidempään..)Koirakin on, jonka väitän aina olevan belggarin ja suomenpystärin sekoitus, vaikka oikeesti ei mitään hajua. Mies on kans jonkin sortin sekarotuinen. Varsinaissuomen vöyhöttäjää ja pääkaupunkiseudun puliveivaria siin on ainakin.Mä diggailen sun rempseästä otteesta, huumorista ja raikkaista "tulokulmista". Ootte nakkimutsin kanssa mun suosikkeja, oonhan rempseä ja hauska itekin ;)

    Kohta ollaan takas stadissa. Lähiössä on henkinen kotini. Niin ja siis se ihan fyysinenkin taas kohta. Tuli tsekattua pikkukaupunki, oma tupa ja omenapuut. Yksin huhuilin ja muuttoauton siispä tilasin.

    Kivoja oloja.

    Sylvia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Sylvia! Joo, ihan sairaan ihania kommentteja! Vitsi et on ollu hyvä mieli lukea kaikkia!

      Haha, väität olevan belggari ja suomenpystykorvansekoitus, hahaha! Hyvä! Ja kiitos, että diggailet! Ihana, kuulla että jutut uppoo! Ja varsinkin tommosille kanssahauskoille, haha! Helsinki kutsui? Mää luulen kans, että vaikka aina haaveilen omasta tuvasta, niin voi olla, että ollaan sittenkin tämmösiä kaupunkiasujoita. Tääl on sit kuitenkin niin helppoa kaikki... ääh emmää tiä. Ehkä se omakotitalo läheltä keskustaa ois kova?

      Poista
    2. Juu, ei kai sitä varmaksi voi sanoa muuta kuin kokeilemalla. Jos silloinkaan. Meillä oli ihana kotitalo, kaunis ja kodikas. Lähellä söpön kaupungin keskustaa, kävellen 15 min. Omalla tontilla. MUTTA. Kaverit ja kaikki sosiaaliset kuviot ne ns. omat ihmiset vähintään 50km päässä. Arjessa ei ehdi nähdä, tehdä piipahduksia, kahvitella porukalla. Tokihan ne kuviot olis voinut vuosien saatossa tännekin muodostua, mutta en jaksa elää näitä ruuhkavuosia läpi ilman mahdollisuutta arkisiin irtiottoihin. Olisin toivonut, että meille olis riittänyt tää koti, työ ja kotityö kombo. Mut itsekkäästi on päästävä vilinään. Kuten ehkä huomaat, en ole nytkään varma toimiytiinko taas muuttaessa oikein, mutta hah, jospa raportoin tunnelmat vuoden kuluttua. ;)

      Sylvia

      Poista
  38. Kolomen kossin äitee Etelä-Pohojammaalta täälä hei! En eres muista mitä kautta tänne eksyyn, mutta tulin jääräkseni! Hihitellen luen sun juttujas, ihanaa ku keksit hauskaa sanottavaa aiheesta ku aiheesta :D Onnia kauhiasti kolmeveelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moii! Ei se haittaa, ettet tiiä miten tulit, kuha tulit! Ja jääräkses, nii vielä parempi! <3 Kiitos kun kuljet messissä!

      Poista
  39. Terveisiä Espoosta! 19-vuotiaan abin ja tulevan ylioppilaan äiti täällä. Lapsi muutti syksyllä omaan kämppään, joten täällä on viime kuukaudet kaksi "vanhusta" opetellut elämään ihan keskenään. Pikkulapsivaihe on onnellisesti painunut unholaan mutt näitä sun juttuja on niiiin hauska lukea. Muita pienten lasten äitien blogeja en todellakaan seuraa - ei tarvii kun seuraa yhtä ja parasta :-) Kengänkoko 39.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiitos paljon! Ja voi vitsi, tyypit on nyssi ihan keskenä siellä! Miten te ootta pärjänny? Upeeta kun oon mukana ja hyvä kengänkokoki – mul on sama! ;)

      Poista
  40. Helou!

    Oon melko varma, että päädyin tänne alunperin guuglaamalla lapsi ja koira -juttuja alkuraskaudessa, että mitähän tästä kuviosta oikein kehkeytyy. Ja tälle tielle jäin, koska tää sun blogi on niin aito ja koska naurattaa melkein joka kerta, kun näitä sun tarinoita lukee :)
    Bonusta siitä, että vaikka teillä on kaunis koti, niin kuvaat myös caccaa ja kusista keittoa, ei pelkkää kiiltokuvamatskua!

    Lapsi täyttää kesällä kaksi, koira neljä ja hyvin menee! Äitiä välillä väsyttää, lapsi syö koirannappuloita ja koira juoksee halailevaa taaperoa karkuun, mutta silti menee ihan jees.

    39:n kengillä tallailen kodin, duunin ja päiväkodin Bermudan kolmiota Helsingissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira-lapsi-vertaistukea, jes! Joo, täältä ei kiiltokuvamatskua pelkästään ainakaan löydä! Ehkä joskus sitäkin, mut sillai samassa suhteessa ku muutenkin elämässä! Ihanaa kun löysit ja varsinkin kun jäit! Ja mikähän noissa koirannappuloissa on? Kuopus vetelis ihan huolella vaan niitä!

      Poista
  41. Onnea kolmivuotiaalle! :) täällä 24-vuotias kolmen lapsen; 2,5v tytön, 1,5v pojan ja reilu 3kk pojan äiti Kuusamosta rimpuilee mukana. :) hulinaa löytyy arjesta niin iltaisin kun muksut nukkuu on paras tapa viettää aikaa lukemalla blogeja ja tämä sun on kyllä huippu. :D en oikeastaan muista millon ja mistä löysin tänne, mutta oletan että se oli tuossa toisen lapsen odotusaikana joskus, parisen vuotta on siis tullu rimpuiluja seurattua. :) jatkahan samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Minäkin luen juttuja välillä miehelle ääneen. :D

      Poista
    2. Jeee, Kuusamo edustettuna! Kiitos paljon! Loistoa kuulla, että tykkäät! Ja hahahaha, miehilleenlukijat ry:lle uusi jäsen! <3 Hurraa! :D

      Poista
  42. Blogirinkiin liittyessäni löysin myös sut ja onneksi niin! Täällä kolmen lapsen (aina 23v, vaikka oikeasti melkeen +10 tuohon) Pohjois-Pohjanmaalta. Kengänkoko on suksi eli siro 41 tai 42. Sulla on vaan niin mahtava huumorintaju, toivoisin itsekin osaavani kirjoittaa yhtä hulvattomasti :D Täällä ruudun toisella puolella naurun kanssa välillä luen sun juttuja ja samaistun osittain, kun lähes saman ikäisiä lapsia on täälläkin ja lisäksi tuommoinen uhmaileva viis vee, jonka kanssa meinaa lähteä järki. Toivottavasti saadaan jatkossakin lukea näitä vielä vaikka vähintään seuraavat kolme vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun löysit, kaima! :) Ja kiitos kauniista sanoistasi! <3 Kiva, että samaistumista on löydettävissä! Meillä on kolmeveen uhma vähän helpottanut, mut seuraavaksi onkin sitten varmaan tulossa se neljän uhma, haha!

      Poista
  43. Onnea 3-vuotiaalle! Kiitos blogistasi, se todellakin osuu ja uppoaa minuun!
    Olen yhdeksänkuisen pojan 28-vuotias ruotsinsuomalainen mamma. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiitos itsellesi kun oon messissä! Hei tiäks mitä! Määkin oon ruotsinsuomalainen – niinku sielultani! Haha! Oon ihan varma, että mun ois kuulunu syntyä Ruotsiin! Me oltiin aikanaan miehen kanssa Tukholmassa ja olin ihan ihan intsinä ku kaikki puhu mulle ruotsia. Sit hehkutin siinä sitä miehelleni ja kysyin, et näytänkö (näytänhän?!) mä ihan ruotsalaiselta (ku ne on aina niin nättejä), niin se vastas et joo... hiuksista. Pöh. Ihme tyyppi. :D

      Poista
  44. Pari kuukautta sitten tänne löysin jotenkin ihmeen kaupalla (ei muistikuvaa tähän onnelliseen sattumaan johtaneista käänteistä) ja nyt olen ahminut vanhoja ja uusia postauksia ja nauranut,nauranut,nauranut... Ja tunnustan on sitä taidettu yksi postaus lukea ääneen miehellekin (nauratti häntäkin). Täältä löytyy myös kaksi alle kouluikäistä, joille maistui hernerouheella paneroidut leipäjuustot yhtä mainiosti kuin meille isommillekin. Reseptejä saa olla lisääkin, kokkausintoilija olen ja myös nirsoilua vastaan taisteleva (ja sen taas ainakin väliaikaisesti voittanut) äiti. 30 ja rapiat on ikää ja Suomen Ateenassa (a.k.a Jyväskylä) asustellaan. Turku kuuluu muuten ihan suosikkeihin erit. kesäisin. -Malla

    VastaaPoista
  45. Kati täälä hei!:D 22v ja kahden lapsen äiti. Yhtä höhlä kuin päärimpuilija, ja vannoutunut rimpuilija! Blogin löysin lempi postaukseni kautta, kun joku oli naamakirjaan linkannu lapsiperheen aforismit. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä!:D ps. Kengänkoko on 36 ;)

    VastaaPoista
  46. Moimoimoi täällä 21vee reilu yksvuotiaan pojan äiti Pohjanmaalta :) oon lukenut blogiasi noin pari vuotta ja aivan totaalisen koukussa, jatka samaan malliin! Mustaki tuntuu välillä että tunnetaan vaikkei ois ikää nähtykkää!

    VastaaPoista

Hae